Aistihuoneessa käytettävät digitaaliset sisällöt on uusi keino vuorovaikuttaa lapsen ja nuoreen kanssa.

Aidosta luonnosta tuotetut videot ja äänimaailman eri variaatiot avaavat tunnelukkoja ja auttavat tunnistamaan tunteita.
Ammattilaisen tehtävänä on tarjota kuvien ja äänimaailmojen vaihtoehtoja etenkin, kun halutaan rauhoittaa ja rentouttaa
tai aktivoida ja tukea kuntoutumista.

Mitä ollaan tekemässä – Aistihuoneiden käyttötarkoituksia

Lapsen tai nuoren stressin ja ahdistuksen säätely omien aistien ja hengityksen avulla
• Digisisällöt rentoutumisen, hengitystekniikan ja mindfulness -taitojen opetteluun
• Mahdollistavat lukuisia toistoja kustannustehokkaasti, jolloin taidot voi oppia lyhyemmässä ajassa

Lähde: Aistihuone – digitekniikka lasten- ja nuorisopsykiatrisessa hoidossa Hoitotyön foorumi 22.9.2021 Professori, ylilääkäri
Kaija Puura, lastenpsykiatrian oppiala TaY ja lastenpsykiatrian vastuualue Tays

Aistihuoneympäristössä pyritään vaikuttamaan ihmisen seitsemään (7) aistiin

Näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistit ovat perusaisteja. Tämän lisäksi ovat asento ja tasapainoaistit. Kaikkiin näihin
aisteihin pyritään vaikuttamaan positiivisesti, hallitusti ja turvallisesti.

IHMISEN AISTIT

Näköaisti Ihmissilmä toimii kuin kamera, jossa mustuainen säätelee silmään tulevan valon määrää, ja linssi
tarkentaa valon silmän takaosassa olevalle verkkokalvolle. Verkkokalvolla on yli sata miljoonaa valoherkkää reseptoria –
sauvasolua – ja kuusi miljoonaa tappisolua, jotka rekisteröivät joko sinistä, punaista tai vihreää valoa. Kaikki tunnetut
värit muodostuvat niistä.

Hajuaisti Hajuaisti poikkeaa muista siten, että nenän hermot kulkevat suoraan aivojen alkeellisimpiin osiin
kuuluvaan limbiseen järjestelmään. Se käsittelee perustuntemuksia, kuten pelkoa, sukupuoliviettiä ja nälkää, sekä muistia.
Luultavasti siksi hajut herättävät muistoja ja voimakkaita tunteita herkemmin kuin muut aistiärsykkeet.

Kuuloaisti Kuuloaistimus syntyy, kun korvan karvasolut muuttavat ilman paineaallot ääniksi. Aivot tulkitsevat
aaltojen voimakkuuden ja taajuuden erivahvuisiksi ja -korkuisiksi ääniksi ja selvittävät, mistä ääni tulee. Ääni saapuu korviin
hieman eri aikaan, ja aivot laskevat äänilähteen etäisyyden tämän aikaeron perusteella. Ne pystyvät erottamaan jopa
mikrosekunnin suuruisen eron.

Makuaisti Kielen makusilmut sisältävät reseptoreja, jotka reagoivat ruoan molekyyleihin. Ihmisellä on noin
10 000 makusilmua, joista jokaisessa on noin tuhat reseptoria. Periaatteessa ihminen voi siis tunnistaa kymmenen miljardia
eri makua. Käytännössä ihminen ei ole kovin hyvä erottamaan makuja toisistaan, ja makuaisti onkin paljolti riippuvainen
hajuaistista.

Tuntoaisti Aisti lähettää aivoille informaatiota kaikesta mikä on suoraan kosketuksissa kehoon, kuten
paineesta, venytyksestä ja liikkeestä sekä lämpötilasta ja kivusta.Tätä varten kaikkialla iholla – etenkin sormenpäissä,
jalkapohjissa ja kasvoilla – on reseptoreja. Sisäelimissä niitä on vähemmän. Tuntoaisti auttaa välttämään vaaroja ja
sopeutumaan ympäröivään lämpötilaan esimerkiksi sopivilla vaatteilla.

Asentoaisti Lihasten ja nivelten välittämät aistiärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruumiinosien sijainnista.
Näin ihminen tietää koko ajan, missä hänen jalkansa ovat, ja onko hänen suunsa auki vai kiinni.

Seitsemän tärkeintä aistiamme | tieku.fi

Varaa aika digitaalisen aistihuoneen testiin arja@gettingbetter.fi

Digitaalinen sensorihuone sijaitsee Vantaalla ja Pirkkalassa. Muita toimipisteitä on myös Tampereella, Kuopiossa, Turussa
ja Espoossa.